Moro!
Kirjan viimeinen sivu on juuri käännetty ja niinpä fiilis on hieman haikea. Kirja loppuu mielestäni kesken eikä kunnon lopetusta ole. Kirjan jälkimmäisellä puoliskolla kirjoittaja kuvailee paljon sodan kauheuksia ja omia tuntojaan. Samalla pääsee itsekin kauheaan tunnelmaan sisälle.
Kirja herätti minussa vihaa siitä, että miljoonat ihmiset kärsivät sanoinkuvaamattomia kauheuksia vain muutamien ihmisten vallanhimojen ja riitelyjen tähden. Tämä oli varmaan teoksen tarkoituskin. Kirja yrittää saada ihmiset ymmärtämään sodan kauheudet ja vihaamaan sotaa. Päähenkilö yrittää jatkuvasti peittää ja tunkea tunteensa pois ja olla välinpitämätön, että kestäisi henkisesti.
En tiedä olivatko keisarit todella tietoisia kaikista kauheuksista, sillä kun keisari saapui paikalle, niin kaikki laitettiin viimeisen päälle kuntoon ja hienoksi, niinkuin Sebastian mainitsikin. Tästä herää kysymys, että ketkä sotaa todella halusivat ja ketkä olivat pääsyylliset siihen.
-Miikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti